Eturauhassyöpä on yleisin yksittäinen syöpä Suomessa

Eturauhassyöpä on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin missään muualla läntisessä maailmassa. Se on Suomen yleisin syöpä. Joka päivä keskimäärin 15 suomalaismiestä saa eturauhassyöpädiagnoosin. Tällä hetkellä elossa on yli 35.000 potilasta. Uusia diagnooseja tulee noin 4300 / vuosi. Taudin ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvussa.  Syynä kasvaviin lukuihin on mm. PSA-testin laaja käyttöönotto, miesväestön – suurten ikäluokkien ikääntyminen ja miesten  positiivisempi asenne testauksiin ja tutkimuksiin.                                                            

Syöpä koskettaa aina myös sairastuneen läheisiä, joten sairauteen tiiviisti liittyvien henkilöiden määrä on moninkertainen. Suuren volyyminsä vuoksi eturauhassyöpää voidaan jo kutsua ”kansantaudiksi”. Varhaisten diagnoosien ja kehittyneiden hoitojen ansiosta eturauhassyöpä voidaan useimpien kohdalla parantaa tai se saa kroonisen sairauden luonteen. Valitettavasti kuitenkin edelleen noin 800 miestä kuolee vuosittain eturauhassyöpään.

Eturauhassyövän perushoitomahdollisuudet sekä lääkinnälliset vaihtoehdot ovat monipuolistuneet ja asettaneet osaltaan myös potilaan omissa asioissaan ”päättäjän” asemaan. Paikallisen taudin parantamiseen pyrkiviä hoitoja ovat radikaali leikkaus ja ulkoinen tai sisäinen (Braky) sädehoito. Kokeellisena hoitomuotona on nykyisin käytössä myös aktiivi seuranta, jolloin taudin mahdollista etenemistä seurataan tiiviisti ja ohjelmoidusti. Hoitoihin ryhdytään heti, jos aihetta ilmaantuu. Se hoitomuoto, joka valitaan, riippuu monesta eri tekijästä.  Samaa syöpää sairastavien välillä on suuriakin eroja sekä syövän laadun että terveydentilan suhteen.

Potilas joutuu taudin eri vaiheissa tekemään hoitovalintoja yhdessä hoitavan lääkärinsä kanssa ja tähän valintaprosessiin  hän tarvitsee riittävästi luotettavaa tietoa eri hoitomuotojen seurauksista ja vaikutuksista hänen elämälleen ja terveydelleen. Näissä valintatilanteissa tarvittavan lisätiedon lähteenä potilasjärjestön ja vertaistukitoiminnan rooli on keskeinen.                                                                                                                              

 

MIKÄ ON ETURAUHANEN

Eturauhanen on rauhanen, joka on läpimitaltaan 2-3 cm. Se tuottaa eturauhasnestettä, joka siemensyöksyn yhteydessä sekoittuu spermaan. Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella virtsaputken ympärillä. Virtsaputki kulkee virtsarakosta peniksen kärkeen.  Useimmilla yli 50-vuotiailla miehillä eturauhanen kasvaa.  Suurentunut eturauhanen voi osittain painaa virtsaputkea ja aiheuttaa virtsaamisvaikeuksia, joihin liittyy vaikeutunut ja lisääntynyt virtsaamisentarve. Näillä vaivoilla ei yleensä ole mitään tekemistä eturauhassyövän kanssa.

MIKÄ ON ETURAUHASSYÖPÄ?

Eturauhassyöpä on yleisin miesten syöpä. Suomessa tulee uusia tapauksia vuosittain yli 5000 ja elossa on n. 33.000 miestä, joista n.800 kuolee tähän tautiin vuosittain.

Alle 50-vuotiailla miehillä eturauhassyöpä on harvinainen, mutta riski kasvaa iän myötä. Eturauhassyövän aiheuttajaa ei  tunneta ja sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä  tiedetään kovin vähän. Joissakin suvuissa on geneettinen (perinnöllinen) taipumus eturauhassyöpään. Näissä tapauksissa sairaus usein todetaan jopa alle 55-vuotiailla miehillä.  Saman perheen  useat miehet saattavat sairastua. Seksuaalisella käyttäytymisellä tai tavoilla ei ole mitään tekemistä eturauhassyövän kanssa eikä tämä syöpä ole tarttuvaa.

 

Eturauhassyöpä kehittyy eturauhasen rauhassolussa ja kasvaa yleensä hitaasti. Alkuvaiheessa on yleensä vaikea määritellä mikä pienistä pesäkkeistä on aggressiivinen ja mikä ei. Jos kasvain muuttuu suuremmaksi, se saattaa johtaa virtsaamisvaikeuksiin. Eturauhassyöpä, joka ei enää rajoitu vain eturauhaseen, vaan on levittänyt etäpesäkkeitä muuallekin, saattaa aiheuttaa kipuja  kehossa. Vaikka levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton, on silti mahdollista hallita tautia ja elää sen kanssa vuosia eteenpäin. Levinneen syövän aiheuttamia oireita ja kipuja voidaan lievitää eri tavoin.

 

MITKÄ OVAT VAIHTOEHDOT, JOS ON PAIKALLINEN ETURAUHASSYÖPÄ?

Paikallisen (eturauhaseen rajoittuneen) syövän yleisimmät hoitomuodot ovat:

1.      leikkaus

2.      sädehoito

3.     aktiivinen seuranta (kokeellinen hoitomuoto)

 

1.      Leikkaus

Eturauhassyövän leikkauksessa koko eturauhanen poistetaan. Leikkaukseen sopivalla miehellä tulee  olla hyvä yleiskunto. Leikkauksen läpikäynneillä miehistä, suurella osalla on erektiovaikeuksia (impotenssi). Tämän lisäksi, joillakin miehillä voi olla virtsankarkailua (inkontinenssi).  Joillakin näistä miehistä on voinut olla impotenssi- ja inkontinenssivaivoja jo ennen leikkausta.

Uutena leikkausmuotona on  kirurgin ohjaama ns. "robottileikkaus", joka vähentää leikkauksenaikaista verenvuotoa ja sairaalassaolopäiviä. Tällä hetkellä niitä tehdään vain Helsingissä,Tampereella ja Turussa.

 

2.      Eturauhassyövän sädehoito

Sädehoidolla pyritään tappamaan syöpäsolut. Sädehoito voidaan antaa eturauhaseen ulkoisesti tai kudokseen sisään.

 

Ulkoinen sädehoito

Käytettäessä ulkoista sädehoitoa (ihon läpi) osa virtsarakosta ja peräsuolesta voi tulla säteilylle alttiiksi. Tämä voi aiheuttaa ripulia ja/tai verta ulosteessa ja virtsassa hoidon aikana ja sen jälkeen. Potilaat saattavat myös tuntea väsymystä sädehoidon aikana.  Ulkoisen sädehoidon jälkeen noin puolelle miehistä voi jäädä pysyvä erektiohäiriö (impotenssi). Peräsuolen lievä vahingoittuminen on myös mahdollista.  Joillekin näistä miehistä on voinut tulla vaikeuksia ulostamisen kanssa. Ajan mittaan nämä haittavaikutukset voivat lievittyä. Ulkoinen sädehoito toteutetaan yleensä poliklinikalla: toimenpiteet  tapahtuvat jokaisena arkipäivänä esim. seitsemän viikon ajan.

 

Kudoksen sisäinen sädehoito (Brakyterapia)

Kudoksen sisäinen sädehoito saattaa aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia mutta sitä ei voida antaa kaikissa tapauksissa. Tähän vaikuttaa muun muassa eturauhasen koko, PSA-arvo ja kasvaimen aggressiivisuusaste.  Kudoksen sisäinen sädehoito edellyttää radioaktiivisten jyvästen viemisen eturauhaseen. Tämä yleensä edellyttää yhdestä kolmeen sairaalassaolopäivää. Kudoksen sisäinen sädehoito saattaa myös aiheuttaa impotenssia joillekin miehille. Toimenpide saattaa myös aiheuttaa virtsaamis- ja ulostamisvaikeuksia.

 

3.      Aktiivinen seuranta

     Aktiivista seurantaa voidaan suositella, jos löydetty pieni kasvain ei vaikuta aggressiiviselta. Seurannan tarvetta voi olla myös miehillä joilla on jokin muu vakava sairaus. Aktiivinen seuranta edellyttää PSA-arvon säännöllistä seurantaa. Jos PSA arvo pysyy samanlaisena tai nousee hyvin hitaasti suositellaan edelleen hoidon viivyttämistä. Vain jos PSA arvo nousee tai ilmenee muita oireita suositellaan yleensä leikkausta tai sädehoitoa. Syy aktiiviseen seurantaa johtuu siitä tosiasiasta, että eturauhassyöpä ei aina kasva eikä johda etäpesäkkeisiin tai muihin vaivoihin.